Tuleeko kryptovaluutoista oikeasti valtavirtaa?
Kryptovaluutoista on pauhattu pian 15 vuotta, mutta suurin kysymys on edelleen sama: tuleeko kryptoista koskaan tavallisen suomalaisen arkea?
Suomessa kryptot ovat edenneet hitaasti, vaikka ilmiö ympärillä kasvaakin. Finanssivalvonnan ja Euroopan keskuspankin tuoreimpien arvioiden mukaan noin 5–7 prosenttia suomalaisista omistaa kryptovaluuttoja, mutta päivittäisessä maksamisessa niitä käyttää vain murto-osa.
Maailmanlaajuisesti määrä on suurempi, arviolta yli 300 miljoonaa käyttäjää, mutta sekään ei vielä tee kryptosta erityisen suosittua käytännön maksamisessa.
Silti taustalla tapahtuu hiljaista valtavirtaistumista, jota moni ei näe. Vuonna 2024–2025 kryptosijoittaminen kasvoi rajusti, kun maailman suurimmat varainhoitajat BlackRock ja Fidelity toivat markkinoille Bitcoin-rahastot.
Samalla stablecoinit (USDT ja USDC) ovat nousseet digitaalisen dollarin kaltaisiksi välineiksi, etenkin maissa, joissa inflaatio on karannut käsistä.
Näistä seikoista huolimatta kryptot ovat edelleen enemmän sijoitusinstrumentti kuin arkinen maksutapa. Niiden ympärillä riittää sekä teknologisia että poliittisia kysymysmerkkejä.
Näissä asioissa kryptoja käytetään tällä hetkellä
Suurin osa suomalaisista käyttää kryptoja sijoittamiseen eikä maksamiseen, ja sama kehitys näkyy myös kansainvälisesti. Bitcoin ja Ethereum ovat nousseet vaihtoehtoisiksi sijoituskohteiksi ja viime vuosien rahastot ovat tuoneet ne myös pankkien, eläkeyhtiöiden ja tavallisten säästäjien salkkuihin.
Käyttö maksuvälineenä taas on marginaalia. Suomessa kryptolla voi maksaa vain harvoissa verkkokaupoissa ja globaalisti kryptomaksut muodostavat vain noin 1–2 prosenttia digitaalisesta maksamisesta.
Sen sijaan rajat ylittävissä siirroissa kryptot ovat jo merkittävässä roolissa. Ulkomailta tapahtuvassa rahan lähettämisessä kryptot ja erityisesti stablecoinit ovat nopeampia ja halvempia kuin perinteiset rahansiirtopalvelut.
Tätä käytetään paljon esimerkiksi Filippiineillä, Nigeriassa ja Etelä-Amerikassa. Stablecoinien merkitystä ei voi liioitella, nimittäin dollarin arvoon sidottu USDT on noussut suosituimmaksi digitaaliseksi dollariksi korkean inflaation maissa. USDT:n markkina-arvo kasvoikin vuoden 2023 lopusta vuoden 2025 alkuun yli 30 miljardilla dollarilla, suurin osa kehittyvistä talouksista.
Nettikasinomaailma on niin ikään ottanut kryptomaksut nopeasti omakseen. Esimerkiksi Pikakasinoja.com listaa kymmenittäin kasinovaihtoehtoja, jotka ottavat vastaan myös Bitcoinia ja muita isoimpia virtuaalivaluuttoja.
Myös yritysmaailmassa kryptot ovat hiljalleen hivuttautuneet kulisseihin. Visa, Mastercard ja PayPal testaavat stablecoineihin perustuvia selvitysjärjestelmiä, joissa maksut siirtyvät lohkoketjussa pankkien välillä.
Tämä ei näy kuluttajalle, mutta kertoo siitä, että teknologiaa otetaan käyttöön nimenomaan niissä kohdissa, joissa perinteinen järjestelmä on hidas.
Tulevaisuuden käyttötarkoituksiakin on
Kryptovaluuttojen tulevaisuudesta puhutaan usein villeillä visioilla, mutta todellisuudessa kehitys etenee paljon arkisemmin. Suurimmat muutokset eivät näy kuluttajan silmissä, vaan taustalla pankkien ja maksujärjestelmien rakenteissa.
Käytännön tasolla kryptoihin liittyvä teknologia on hitaasti valumassa kohti finanssialan selkärankaa, vaikka lopputuloksena tuskin onkaan, että suomalaiset maksavat lähikaupassa suosituimmilla kryptovaluutoilla.
Todennäköisin laajempi käyttökohde liittyy yritysten välisiin maksuihin ja kansainvälisiin rahansiirtoihin. Visa, Mastercard ja useat pankit testaavat parhaillaan järjestelmiä, joissa stablecoinit toimivat pankkien välisenä maksutapana.
Lohkoketjussa raha liikkuu paljon nopeammin kuin perinteisessä järjestelmässä. Samankaltaisia kokeiluja tekee myös SWIFT, joka hallinnoi miljoonia siirtoja päivittäin.
Toinen vahva kehityssuunta on niin sanottu tokenisaatio, eli arvopapereiden, rahastojen ja muiden sijoitustuotteiden siirtäminen lohkoketjuun.
Maailman suurin varainhoitaja BlackRock lanseerasi jo oman tokenisoidun rahastonsa, jonka arvo nousi muutamassa kuukaudessa yli miljardin. Myös JPMorgan käyttää omaa lohkoketjupohjaista järjestelmäänsä sisäiseen maksuliikenteeseen.
Sivussa kehittyy muitakin käyttötapauksia. Euroopan unionin digitaalinen henkilöllisyyslompakkeen pilotti hyödyntää lohkoketjua todistusten ja asiakirjojen varmentamiseen, ja vastaavia hankkeita on useissa yliopistoissa.
Myös toimitusketjujen seurannassa blockchain-teknologiaa testataan, mutta nämä ratkaisut ovat vielä varhaisessa vaiheessa eivätkä kosketa kuluttajan arkea.
Kryptovaluuttoihin liittyy aina ongelmia
Kryptovaluuttojen ongelmista suurin on edelleen hinnan voimakas heilahtelu. Bitcoin voi nousta yhdessä päivässä viisi prosenttia ja pudota seuraavana saman verran, mikä tekee siitä huonon maksuvälineen ja vaikean omaisuuden yritysten kassanhallintaan.
Myös turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat sitkeitä. Kryptovaluuttoihin kohdistuvat huijaukset, tietomurrot ja varkaudet ovat edelleen iso ongelma: Chainalysis arvioi, että vuonna 2024 kryptorikosten kokonaismäärä ylitti 24 miljardia dollaria.
Uhrit ovat usein yksityishenkilöitä, jotka eivät tunne teknologian riskejä tai joutuvat sijoitushuijausten kohteeksi sosiaalisen median kautta. Lisäksi käyttäjien omat virheet, kuten yksityisten avainten hukkaaminen ovat peruuttamattomia, koska siirtoja ei voi perua tai soittaa asiakaspalveluun.
Sääntelyn epäselvyys on kolmas merkittävä kompastuskivi. Yhdysvalloissa viranomaiset ovat olleet vuosia eri linjoilla siitä, ovatko tietyt kryptot arvopapereita vai valuuttoja, mikä on johtanut oikeustaisteluihin ja epävarmuuteen.
Euroopassa MiCA-sääntely tuo kaivattua selkeyttä, mutta sen käyttöönotto etenee vaiheittain ja osa palveluista odottaa edelleen tarkennuksia ennen suuria investointeja.
Myös energian kulutus nousee esiin aina, kun Bitcoinista puhutaan. Cambridge Bitcoin Electricity Indexin mukaan Bitcoin-verkko kuluttaa arviolta noin puoli prosenttia maailman sähköstä, eli enemmän kuin monet kokonaiset valtiot.
Vaikka osa louhinnasta toimii uusiutuvalla energialla, energiankäyttö on poliittisesti kiistanalainen ja vaikea perustella varsinkaan maissa, joissa energian saatavuus jo valmiiksi kiristyy.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Kryptovaluuttojen seuraava vaihe ei todennäköisesti ole dramaattinen hyppäys kohti uutta rahajärjestelmää, vaan rauhallinen siirtymä kohti kulissien taakse rakentuvaa teknologiaa. Jos jonkin voi sanoa varmasti, niin sen, että kryptot eivät katoa, mutta niiden rooli muuttuu.
Lähivuosina todennäköisin kehityskulku on se, että kryptoteknologia yleistyy pankkien, maksujärjestelmien ja suuryritysten taustalla, ei välttämättä tavallisen suomalaisen arjessa.
Stablecoinit ovat selvin merkki tästä kehityksestä. Dollarilinkitetyt USDT ja USDC ovat jo nyt käytetyimpiä kryptovaluuttoja maailmassa, ja niiden merkitys kasvaa erityisesti maissa, joissa inflaatio on tehnyt paikallisesta valuutasta epäluotettavan.
Samaan aikaan Visa, Mastercard, Stripe ja PayPal rakentavat ratkaisuja, joissa stablecoinit toimivat osana maksujen selvitystä. Jos nämä pilotit muuttuvat pysyviksi, kryptot voivat olla mukana jokaisessa kansainvälisessä korttimaksussa vaikka kuluttaja ei sitä huomaisi.
Bitcoinin tarina jatkuu todennäköisesti sijoitusinstrumenttina, ei maksuvälineenä. ETF-rahastojen nopea kasvu on tehnyt siitä entistä enemmän digitaalisen kullan kaltaisen omaisuusluokan, jota käytetään säästämiseen ja portfoliossa hajauttamiseen.
Sen sijaan arkisessa maksamisessa kryptot pysyvät todennäköisesti marginaalissa. Euroopan unionissa on edetty vakaasti digitaalisen euron suuntaan, ja sen mahdollinen käyttöönotto vähentäisi tarvetta käyttää yksityisiä kryptovaluuttoja päivittäisiin ostoksiin.
Toistaiseksi näyttääkin siis siltä, että kryptovaluuttakasinot ovat yksi ainoita todellisia kryptovaluuttamaksamiseen liittyviä trendejä.